Reissulesken selviytymispakkaus

Aviomieheni Partanaama lähti eilen työmatkalle. Mies on poissa kolme yötä ja neljä päivää. Kävin paikallisessa marketissa hankkimassa itselleni reissulesken selvitymispakkauksen (kuvassa). Dvd:t ja kirja piristämään yksinäisiä iltoja. Suklaa rauhoittamaan riekaleisia hermoja, kun vihdoin olen illalla saanut lapset tainnutettua unten maille.

Niin, ja sitten tuo muhkea kesäkurpitsa. Siitä keitän tietysti ravitsevaa ja voimaannuttavaa kesäkurpitsasosekeittoa, joka on ihanaa viimaisten syyspäivien ruokaa. Ohje tässä, sopii niin reissuleskille kuin muillekin soppien ystäville.

1 (n. 500 g) kesäkurpitsa
1/2 (n. 100 g) purjoa
2-3 perunaa
1 rkl öljyä
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1-2 valkosipulinkynttä
suolaa, pippuria, persiljaa
2 dl Valion kolmen juuston ruokakermaa

Paloittele kesäkurpitsa. Suikaloi purjo. Kuori ja lohko potut. Kuullota purjo öljyssä, lisää vesi ja anna kiehahtaa. Lisää kasvisliemikuutio, valkosipuli ja perunalohkot. Anna kiehua noin 5 minuuttia. Lisää kesäkurpitsat ja keitä kypsiksi. Soseuta ja mausta. Lisää ruokakerma ja kiuhauta. Valmis.

Salaseura Epätoivoiset KotiRouvat

Kuulun salaseuraan. Epätoivoiset KotiRouvat, EKR, kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti. Kynnelle kykenevät kahvittelevat yhdessä melkeinpä jopa viikko, yleensä vaihtelevalukuisen lapsilauman kanssa.

Kuusihenkinen seuramme jäsenten välillä vallitsee tiivis YYA -henkinen sopimus. Kierrätämme keskuudessamme niin lastenvaatteita ja -tarvikkeita, reseptejä, hyviä neuvoja kuin lapsiperhekaaoksen selviytysmisvinkkejä. Tärkeintä on kuitenkin se henkinen tuki jota toisiltamme saamme. Nämä ovat niitä ihmisiä, joille tiedän voivani soittaa vaikka keskellä yötä, jos hätä tulee.

Olemme aikoinaan tavanneet ei-niin-mukavissa merkeissä. Meidät yhdisti surullinen asia, jonka elämä oli meille kaikille eteen heittänyt. Kun ekan kerran istuimme saman pöydän äärelle, emme tienneet toisistamme muuta, kuin että tuokin on samassa tilanteessa kuin minä. Epätoivoisiksi KotiRouviksi nimesimme sarkastisisti joukkueemme varsin nopeasti tavattuamme. Rouvien elämäntilanteet ovat vuosien aikana muuttuneet moneen kertaan; on tullut työpaikkoja, vauvoja, uusiea miehiä, muuttoja, aviokriisejä. Vaan tämä porukka pitää yhtä. En enää voisi oikeastaan kuvitella elämää ilman EKR:ia.

Salaseuraksi EKR:ia voi kutsua siksi, että kukaan ulkopuolinen tuskin osaa kuvitella, mikä asia meidät aikoinaan on yhdistänyt. Uusia jäseniä meille tuskin tulee.

Eilen istuimme iltaa hyvän ruoan ja viinin äärellä. Ja huovutimme. Itselläni oli huovutusneula kädessä elämäni ensimmäistä kertaa. Käsieni tuotokset ovat yläkuvassa. Porkkana ja tomaatti Typyn leikkeihin, kukka omaan rintapieleen.

Kiitos L, J, M, O ja N, että olette olemassa.

Peikkopoppoo

Jumituin tutkimaan edelleen noita kosteussuojattujen ulkoiluvaatteiden myrkkyjä. Vaihtoehtona myrkkyhaalareille on ainakin norjalaiset Troll Companyn tuotteet, jotka valmistajan mukaan eivät sisällä terveydelle haitallisia PFOS-yhdisteitä tai niiden johdannaisia.

Troll Companyn haalareissa on vuorina 100 % huovutettu villa, joka on pehmoista ja hengittävää. Villa ei hiosta polyesterin tavoin ja lämmittää kosteanakin. Troll Companyn käyttämä villa on eettisesti tuotettua ja Öko-Tex 100 -sertifioitua. Villavuorin päällä on liukas polyesterikangas, jonka ansiosta puku sujahtaa päälle helposti. Ulkokangas on erittäin vedenpitävää, hengittävää ja kestää kulutusta ja hankausta uskomattoman hyvin. Saumat teipattu ja vesipilariarvot 6000-10000.

Ei yhtään hullumman näköisiäkään nämä Peikkopoppoon kamat!

Suomessa näitä myy ainakin Me&Mama.

(kuvat Me&Maman saitilta)

Tieto lisää tuskaa

Monasti pukiessani lapsilleni ulkoiluvermeitä olen miettinyt, että mitähän myrkkyjä erilaiset kosteussuojaukset kengissä ja haalareissa sisältävät. Prinsessaleikkejä-blogissa oli asiasta mainio kirjoitus. Valitettavasti on todettava, että jälleen kerran tieto lisää tuskaa.

Tässä vapaasti lainaten kyseistä kirjoitusta:

Gore-tex ei ole ympäristön kannalta täysin ongelmaton matsku. Gore-pinnoitteissa käytetään perfluorattuja yhdisteitä (PFAS/PFOS-kemikaaleja). Tutkimukset osoittivat, että PFAS-yhdisteitä oli levinnyt laajalle ympäristöön ja kertynyt myös eliöstöön. PFAS-kemikaaleja käytetään muun muassa pintakäsittelyaineena tekstiileissä ja nahkatuotteissa sekä pesuaineissa, auto- ja lattiavahoissa, lentokoneiden hydraulinesteissä ja elektroniikkateollisuudessa. Tuotteiden käytön jälkeen kemikaalit päätyvät jätevesiin, lietteisiin ja kaatopaikoille, ja sitä tietä ympäristöön.

Nisäkkäillä yhdisteiden on todettu vaikuttavan haitallisesti maksakudokseen. Myös ihmisten on todettu altistuvan näille aineille. Perfluorattujen yhdisteiden puoliintumisaika ihmisessä on arvioitu useiksi vuosiksi.

Euroopan unionissa on alustavasti keskusteltu haitallisimpien PFOS-yhdisteiden käytön rajoituksista. Ruotsin kemikaaliviranomaiset ovat esittäneet PFOS:ien käytön kokonaiskieltoa.

Hiljattain on saatu tietoa PFOS:in mahdollisesta kehitykseen, lisääntymiseen ja järjestelmien toimintaan kohdistavasta myrkyllisyydestä. PFOS:in on osoitettu vaikuttavan rottien neuroendokriinijärjestelmään. Muissa jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa puolestaan on havaittu PFOS:in vaikuttavan haitallisesti naaraiden lisääntymiseen ja sikiöiden kehittymiseen, johtaen suureen määrään syntymävammoja ja vastasyntyneiden heikentyneeseen selviytymiseen. PFOS:in on osoitettu kertyvän maksaan ja olevan myrkyllistä tälle elimelle. On myös todisteita siitä, että altistuminen PFOS:ille ja PFOA:olle voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka voi raskauden aikana johtaa moniin lapsen kehitystä koskeviin ongelmiin.

Yhdysvaltojen ympäristöviranomaiset pitävät sekä PFOS:a että PFOA:a karsinogeenisinä aineina. Ammatillisen altistumisen PFOA:lle on todettu aiheuttavan virtsarakon syövän lisääntymistä

Huh. Ahdistavaa.

Kirppistelyä Köpiksen malliin

Taannoisella Kööpenhaminan reissulla pääsin muun mukavan lisäksi kirppistelemään.

Rakas ystäväni P asuu Holte-nimisessä paikassa, mesta on siis osa Suur-Kööpenhaminaa. Ihastuttava paikka. Sunnuntaisin Holtessa järjestetään kirppis ja sinnehän oli tietysti suunnattava. Matkani oli sattuneesta syystä mallia VeryLowBudget, joten muuten shoppailut jäikin väliin.

Kirppis osoittautui tanskalaisten lastenvaatemuodin paratiisiksi. Pöydät notkuivat niin T2H:iä kuin Cupcakeakin ja ties mitä ihanuuksia. Pysyin kuitenkin järjissäni ja ostin vain tarpeeseen.

Poju sai aivan superhienon Okker Gokkerin talvihaalarin. Kuva ei ehkä ole paras mahdollinen. Haalarissa on mahtava hiippahuppu ja ihana pallokuvioinen vuori. (Jos merkki ei ole entuudestaan tuttu, niin kandee tsekata tämä . P on meille kantanut Okker Gokkeria Tanskasta aikaisemmin ja olen ihan hurahtanut merkin vaatteisiin. En tosin tiedä, saako niitä Suomesta mistään.)

Typylle ostin kauniin denim-henkisen Name It:n takin, joka sopii typsylle erinomaisesti.

Nämä hankinnat maksoivat yhteensä 250 tanskan kruunua, eli about 30 euroa. Voi tuntua paljolta mutta molemmat vaatteet olivat kuin uusia. Hyvät kaupat siis.

Ps. Jostain syystä nuo lisäämäni kuvat pomppii minne sattuu, en saa lisättyä niitä tuonne tekstin sekaan. Missähän vika?

Meidän Malla

Meitä on kohta vuoden riivannut kodinkoneiden ja muiden tarvekalujen hajoaminen. Putki alkoi viime joulun alla, jolloin keraaminen liesi hajosi. Vehje halkesi keskeltä kuin munankuori. Tapahtumaa seurasi paniikinomainen ostosreissu Giganttin, jouluruokien tekeminen mikroaaltouunilla kun ei oikein houkutellut. Onneksi lähipiiriimme kuluu sähkömies, ja uusi liesi saatiin asennettua 22.12.

Liesikatastrofin jälkeen on tiensä päähän päässyt astianpesukone, digiboksi, kahvinkeitin, Partanaaman kännykkä, kannettava ja nyt viimeisenä eilen lasten tuplarattaat. Ilman tuplia en pärjää, koska temperamenttisella kolmevuotiaallamme on tapana heittäytyä silloin tällöin maahan x-asentoon kirkuen ettei kävele enää metriäkkän. Jämäkkä äiti tietysti kävisi ko. tilanteensa tyttärensä kanssa rakentavan pedagogisen keskustelun, jonka jälkeen lapsi kävelisi tyynesti kotiin. Vaan siihenpä ei tämän äidin hermot yleensä riitä. Joten mukulat rattaisiin, ja mamma työntää.

Marssin siis tänään AT-Lastenturvaan ja ostin meille Oran Tupla-Malla -rattaat. Olivat Mielestäni ainoat kohtuuhintaiset vähän isommille tarkoitetut tuplat. Toivottavasti näillä nyt pärjätään, eikä tähän huusholliin enää hommata yksiäkään rattaita.

(Kuva: www.orasel.fi)

Soppa Orient (tyhjästä nyhjästy)

Perheessämme ei ole kovinkaan suunnitelmallista ruoanlaittoa. Ei tietoakaan mistään viikon ruokalistoista. Yleensä vaan katse jääkaapin, ja eikun säveltämään jotain. Paremmalla ja huonommalla menestyksellä.

Tänään oli sateista ja syksyistä, ja jääkaappi näytti jokseenkin autiolta. Ilmiselvä tyhjästä nyhjäistävä soppapäivä siis. Syntyi Soppa Orient, eli itämainen kanakeitto.

Ja näillä mentiin:
-300 g maustamattomia broilerisuikaleita (miksei tästä maasta muuten saa kanaa, aina vaan tuota broileria???)
- öljyä
- kasvisliemikuutio (juujuu, ei saisi olla natriumglutamaattia mutta nyt vaan oli)
- pussi keittojuureksia
- purkki kookosmaitoa
- pussi pikanuudeleita
- kypsiä punaisia linssejä (GoGreen-merkkisiä, ei tarvii siis kypsentää)
- soijaa, chilisoosia, valkosipulia, currya, thai-maustetta

Anna broiskuille vähän väriä pannulla. Heitä broiskut kattilaan, lisää n. litra vettä, liemikuutio, mausteet ja keittojuurekset. Kun juurekset on kypsiä, sekaan nuudelit, linssit ja kookosmaito. Keittele hetki.

Lopputuloksena ihanan lämmittävä ja makoisa eväs. Jopa Pojullee maistui.

Ps. Sorry, kuva puuttuu. Kamerasta patterit loppu. Huomenna juttua Köpiksen kirpparikokemuksista.